...muutaman kymmenen metrin päähän, jossa silmieni eteen avautui yllättävänkin moderninnäköinen rakennelma! Tutkiskeltuani asiaa kahden ja puolen minuutin ajan tulin siihen tulokseen, että kyseessä oli vuodenkierrolle omistettu temppeli, vaikutelmaa vahvistivat uskonnollisten maalausten lisäksi ympäristön puihin kiinnitetyt rukousnauhat. Lisäksi keskikesän aurinko todennäköisesti paistaa tuonne mikäli sää ei ole pilvinen. Sama toistuu myös talvipäivänseisauksen, kevätpäiväntasauksen sekä keskiviikon kohdalla, mitä voidaan pitää hyvänä todisteena temppelin luonteesta.

Tornin seiniin olivat Vorssalaiset näkijät maalanneet erilaisia pyhiä kuvia. Hämmentävin löytö taisi olla kuva kannettavasta stereolaitteistosta, mikä todistaa vääräksi väitteen siitä, että stereoita ei olisi tunnettu Vorssan seudulla ennen vuotta 2005. Stereot tunnettiin Vorssan seudulla ennen vuotta 2005:

Temppelin (ja Vorssalaisen sivilisaation) syvästi uskonnollinen olemus sai vahvistuksensa pylväikön toiselta puolen:

Lisäksi yhdestä pylväästä löytyi vielä hiilipiirros, joka selvästikin kuvaa keskivertovorssalaista, todennäköisesti miessukupuolen edustajaa parrasta päätellen.

Sympaattisen ja kaikin puolin holjannäköistä sakkia.

Vorssalaiset on ihmissapinasuku, jonka jäsenillä on pitkät kädet ja ruskea karva. Useissa kielissä käytettävä sana "Vorssalainen"  tulee Vorssan kielestä, ja tarkoittaa Vorssalaista. Muiden ihmisapinoiden tapaan Vorssalaiset ovat huomattavan älyttömiä eläimiä. 1990-luvun puolivälissä hereillä olleet tutkijat huomasivat, että jotkut Vorssalaiset käyttivät työkaluja syömiseen. Aiemmin vastaavaa käytöstä oli tavattu vain simpansseilta.

Vorssalaiset ovat yleensä passiivisia, mutta toisaalta aggressiivinen käytös lajitovereita kohtaan on yleistä. Nuoret Vorssalaisurokset yrittävät paritella jokaisen tapaamansa naaraan kanssa.

Ja matka jatkuu...